Helmikuu 2009

Pääsivu

Minä Leena

Henkireikä

Elämäni eläimet

Maailmanmatkaaja

Luonnossa

Nukkeateljee

Päiväkirjat

Klikkamalla tästä pääset tammikuun 2009 päiväkirjaan (January 2009)

1.2.2009

Vajaat kaksi viikkoa on kaamoksen päättymisestä ja tänä aamuna, vasta tänä aamuna näin itse auringon ensimmäisen kerran tänä vuonna. Aurinko tosin näytti vähän hailealta ja palelevalta, mutta sittenkin niin ihanalta.

Helmikuu alkoi aurinkoisena ja lauhana.

Aurinko paistoi tänään puoliltapäivin niin ihanasti, että päätin lähteä Ronjan kanssa metsään. Kaksi viikkoa sitten kävimme Muurahaiskankaalla. Silloin oli lunta sen verran vähän, että metsässä kävely onnistui, mutta sen jälkeen on satanut moneen otteeseen, joten emme ilman suksia tai lumikenkiä ehkä olisi vaelluksestamme selvinneetkään. Siksi palasimme Lylyjärven maastoon. Siellä on paljon kärryteitä, jotka ovat talvellakin kävelykelpoisia, koska siellä ajetaan erilaisilla vehkeillä ja hevosilla.

Kaamoksen jälkeinen aurinko on aina kirkkaampi.

5.2.2009

Koko viikko oli pyryinen ja harmaa. Torstaina kävelimme Hannun kanssa oikeusaputoimistoon laittamaan Hannun paperit kuntoon. Yleensä Hannu kulkee aina pyörällä, mutta tänään sain hänet kävelemään, koska maassa oli paljon irtolunta. Koko ajan kuului narina, joten vein hänet syömään kiinalaiseen ja sitten lähetin edelleen narisevana kotiin. Itse kohdistin askeleeni vastatuuleen asemalle, missä osti lipun Helsinkiin menevään  yöjunaan.

 

Koko viikon on ollut tosi talvinen sää.

6.2.2009

Matkustin yöjunassa Helsinkiin, missä meillä oli vuonna 1967 Kauppakorkeassa  aloittaneiden kurssilaisten kuntailta. Kävin vaihtamassa vaatteet Mimmulla Tapiolassa ja jännittyneenä suunnistin vanhalle koululleni. en ollut  40:een vuoteen käynyt koulullani. Tutkiskelin paikkoja ja kuvasin. Pikku hiljaa alkoi muisti palata. Heti löysin tuttuja aulasta, oman kulttuuritoimikunnan jäsenet Pirjon ja Markun. Sitten ilmestyi tamperelainen nukentekijä Anja ja lapsuuden ystäväni Elina peräti Saksasta asti.

40 vuoden takaiset kurssikaverit Elina ja Paula.

7.2.2009

Elinan ystävä Sirpa heitti minut puolen yön maissa Tapiolaan omalla autollansa, sillä hän asui siellä aivan Mimmun vieressä. Toiset lähtivät meille varattuun jatkopaikkaan, läheiseen ravintolaan, mutta minä en nykyään enää jaksa ajatellakaan mitään jatkoja.

Nukuin hyvän yön, siivosin ja tiskasin aamulla. Iltapäivällä Jouni ja  Mimmu tulivat hakemaan minua. Kävimme katsomassa heidän uutta asuntoaan Albergassa (ulkopuolelta), minne he virallisesti muuttavat ensi kuun alusta.

Ruoka maistuu herkkusuille, Mimmulle ja Jounille.

11.2.2009

Helsingin matkasta virkistyneenä keräsin keittiön pöydälle kaikki korjattavat nuket ja tutkiskelin, mitä niille pitikään tehdä. Korjausosastoni oli nimittäin ollut "vuosilomalla" lokakuusta tähän päivään. Niin paljon äidin tulo paikkakunnalle vie energiaani, että en ole tosiaan lokakuun jälkeen tehnyt mitään.

Keräsin pöydälle kaikki korjattavat nuket.

12.2.2009

Pieni ystävällinen ele saattaa lämmittää mieltä suuresti. Näin tapahtui tänään, kun sain kirjeen Cornelialta, Bremenistä. Hän oli kutonut pipon minun Bébé Borheur Petits Lapins-nimiselle nukelle, jonka olin häneltä ostanut aikaisemmin. Nukelta oli puuttunut pipo ja olin kysynyt sitä häneltä kaupan jälkeen.

Cornelia lähetti pipon Bonheurille.

Olin luvannut tiistaina äidille, että tulen hänen kanssaan torstaina syömään Aino-ravintolaan. Hän vähän valitti, että hän ei enää nykyään ehdi syödä tarpeeksi (koko rahan edestä), kun kukaan ei ole syöttämässä. Kirsti, joka joulukuun alusta asti on käynyt usein äitiä syöttämässä, on ollut nyt itse sairaana.

Puoli nukuksissa raahasimme Hannun kanssa äidin ravintolaan. Hän oli siellä jo käynyt, mutta nukahtanut pöytään ja oli viety takaisin sänkyyn levähtämään.

Ravintola Ainon hämyisessä salissa.

14.2.2009

Jo monta päivää oli pyryttänyt lunta. Maisema oli muuttunut ihanan puhtaan valkoiseksi. Täydentelin illalla vanhoja päiväkirjoja juhannuksen ajalta ja unohduin moneksi tunniksi Tyrnävän tanhuille. Pelkään pahoin, että en ole vielä sairastanutkaan maatilastani luopumista, niin haikeita tunteita kesäkuvat herättivät.

Illan jatkoksi lähdimme taas aamuyön vaelluksellemme rauhalliseen talvimaisemaan. Huomasin, että oli ystävänpäivä.

Ystävänpäivän kävelyllä aamuyöstä.

16.2.2009

Yöllä tuli pakkanen. Se nousi sulasta virrasta joen toiselta reunalta suloisena sumuna ja kuurasi puut kauniiseen pitsipukuun.

Pakkasta oli yli 20 astetta. Ronjakin oli aivan ymmällään aamulla ja nosteli tassujaan ihmeissään. Tuuli kiire kotiin.

18.2.2009

Olen ollut aika hyvässä työvireessä. Iso pino korjattuja nukkeja on noutovaiheessa. Tänään sain valmiiksi Tarjan komponuken, joka tuli minulle kesällä ilman jalkaa. Tämä on ensimmäinen kokeilu uusilla J.g.A-muoteilla. Hyvät jalat tuli.

Tarjan raajarikko sai uudet jalkaproteesit.

Sivutoimisesti korjailin myös omia nukkejani. 50-60-luvun unikaveri, litteä mohairnalle, heräsi eloon uudestaan. Työn alla on myös 4 Hans Völk-nukkea, joiden päät olen ostanut jo 2 vuotta sitten. Nyt teen niille vasta vartalot. Kaulakappaleet ovat muottivaiheessa. Melkein kaikille sopii nuo samat J.g.A.-osat.

Kierrätyskeskuksesta kesällä löytynyt nalle herää eloon.

Illalla ajoimme Ronjan kanssa Kempeleelle. Ilma oli lauhtunut sopivasti, että Ronja tarkeni odottaa autossa, kun kävin äitiä tervehtimässä.

Äiti siellä pirteänä pisteli soppaa. Toin hänelle uuden purkillisen puolukkaa, jota hän hulvautti reilusti soseutettuun keittoon.

Talossa oli vähän haikea tunnelma, sillä Mirjami oli lähtenyt. Hänelle oli juuri pidetty muistotilaisuus. Vielä lauantaina juttelin Mirjamin kanssa hänen akateemisista opinnoistaan, jotka keskeytyvät nyt sairastelun takia.

Äiti Cappuzinovanukkaan kimpussa.

20.2.2009

Sää oli sen verran lauhtunut, että päätin kävellä keskustaan ja viedä itse nuken Tarjalle palvelutalon kahvilaan. Tarjalla oli siellä vitriinissä ihania laskiaispullia, mutta minä kestin kiusauksen ja join vain sitruunateetä.

Tulomatkalla kävin terveyskeskuksessa kuulemassa labratulokseni. Huono kolesteroli oli ensimmäisen kerran elämässäni hieman kohollaan. Piti mitata verenpainekin, mutta unohdin käydä kopissa. Halusin kuitenkin vielä otettavaksi sydänfilminkin, että tiedän varmasti pääseväni terveenä eläkkeelle.

Vein nuken Tarjalle kahvilaan.

22.2.2009

Laskiaissunnuntai alkoi aurinkoisena ja lauhana. Se tarkoitti, että me metsäläistytöt, Ronja ja minä, suunnistimme asumattomille saloille, pois maalikylistä. Tänään lähdimme tutkimaan, mitä siellä Lylynjärven takana oikein on. Jätimme auton Kiekon majan parkkipaikalle. Tullessamme siellä oli kansojen vaellus. Parkkipaikka oli tupaten täynnä, vaikka kello oli vasta yksitoista. Muutkin olivat huomanneet talvipäivän kauneuden.

 

Ketunmaalla nautimme ihanasta kevätauringosta.

23.2.2009

Sain Annen J.g.A.-pojan valmiiksi. Otin käsien ja jalkojen mallin sekä vartalon kaavan  aidolta selluloidiselta J.g.A:lta. Vartalon täytteenä on lastuvilla. Nyt pitäisi vielä etsiä vaatemalleja pojalle.

25.2.2009

Tiitu tuli eilen illalla viiden junalla hiihtolomalle. En tosin ollut varannut mitään mökkiä enkä tunturihotellia meille viikoksi, mutta jotenkin tuntui itsestänikin, että jonnekin pitää lähteä.

Lähdimme Kalajoelle hiihtämään. Ensin kuitenkin poikkesimme äidin luona Kempeleellä. Söimme äidin kanssa ravintola Ainossa ja keitimme sitten leivoskahvit äidin huoneessa. Leivos oli vain äidille, Tiitulle oli rahkapulla ja minulle, laihduttajalle, pala Tiitun pullasta.

 

Valkoinen leivos äidillä.

26.2.2009

Teimme illalla pitkän kävelylenkin Ronjan kanssa lapsuuden maisemissa ja tänään suunnistimme meren jäälle. Monoja ei löytynyt Oulusta, joten meidän piti vuokrata monot Hiekkasärkiltä eräästä ohjelmapalveluyrityksestä. Laduilla oli koirakielto ja siksi valitsimme tänään jäähiihtoa. Valinta oli hyvä, sillä ilma oli aurinkoinen ja aivan tyyni. Lähdimme liikkeelle Keskuskarin saarelta ja hiihdimme Vihasniemeen Poukama-nimiseen taukopaikkaan ja takaisin.

 

Ihana päivä jäällä.

28.2.2009

Tänä aamuna otimme kävelysauvat mukaan ja ajoimme auton taas Kiekon majan parkkipaikalle. Teimme saman lenkin tyttösakilla kuin viime sunnuntaina. Sauvoilla olikin hyvä tasapainoilla niissä mopon urissa kärrytiellä, joka kiersi Lylynjärven. Yhdessä retki ei tuntunut yhtään niin rasittavalta kuin yksin.

Sauvakävelyä Ketunmaalla.

Iltapäivällä ajoimme vielä äidin luo Kempeleelle ja vietimme lauantai-illan yhdessä Willa Lupiinissa. Äidin osastolla oli aloitettu lattian takuukorjaus ja kaikki talossa asuvat oli siirretty evakkoon toiseen päähän taloa. Hoitaja kertoi, että 101-vuotias Olli oli alkanut tekemään tuttavuutta äidin kanssa.

Takaisin päiväkirjaan 2009

 Takaisin päiväkirjat-valikkoon