Joulu 2008

Pääsivu

Minä Leena

Henkireikä

Elämäni eläimet

Maailmanmatkaaja

Luonnossa

Nukkeateljee

Päiväkirjat

 

En voi ymmärtää, miten yhteen alle viisikymmentäkiloiseen voi mahtua niin paljon ruokaa sisälle. Nälkä on kuitenkin aina terveyden merkki. Olimme vähän pelänneet nostelua, mutta kun oikeat tekniikat keksi, nostot menivät kevyesti. Selvisin siis joulusta ilman selkävammoja. Tosin kotipihalle tultuamme äiti luisui Hannulta ja minulta kahteenkin kertaan lumiselle pihamaalle, kun yritimme nostaa hänet autosta. Päivän aikana opimme kuitenkin ponteviksi nostelijoiksi. Äitikin hymyili, kun huomasi, että me onnistuimme.

Nyt on syöty ja juotu ruhtinaallisesti. Voi vaikka levätä hetken ennen kuin siirrymme Merjan luokse iltakahveille ja nukkumaan.

Kotona erehdyin illalla menemään vielä Saksan eBayn sivuille. Vaikka luulin, että olin saanut jo huutokauppamaniani parannetuksi, se iski jälleen. Cornelia oli taas laittanut myyntiin laadukkaita Corollen nukkeja. Yksi nukke kiinnosti minua ja ajattelin, että kun huudan sen, saavat nuo muut nuket tulla niin kuin täytteenä. Hinnat kun olivat vain pari euroa ja ajattelin, että ei kai kukaan nyt jouluyönä surffaile huutokaupoissa. Missasin sen kiinteäsilmäisen Écolièr-tytön nimeltä Èlodie (1998 kokoelmasta). Kanssahuutaja oli varmaan joulumaistissa tai sitten rahakas, koska oli laittanut niin korkean maksimitarjouksen. Sain kuitenkin kaksi nukkea kuudesta, joista toinen oli jälleen Bébé Bonheur 23393 vuodelta 1999. Tarja haluaa Bonheurin, joten huusin tämän siksi, koska edellisessä oli tussia ja posliini-ihoista en haluakaan myydä. Toinen huutamani nukke oli vuoden 1995 Pti Coquin marine #51813, joka lienee sama Charmeur- nukke, joita minulla jo on useita kiinteillä silmillä. Tällä on selosteen mukaan sulkeutuvat silmät. Lisäksi se on kooltaan 32 cm.

Takaisin päiväkirjaan 2008