Juuruskangas

Pääsivu

Minä Leena

Henkireikä

Elämäni eläimet

Maailmanmatkaaja

Luonnossa

Nukkeateljee

Päiväkirjat

Polku kulki itään pitkin kankaita. Ajattelin selvitä pikkukengillä, mutta soistuneen Särkilammen eteläpuolella maasto muuttui todella kosteaksi ja tie muistutti enemmän järveä kuin polkua. Hyppien mättäältä mättäälle metsää pitkin selvisimme  toiselle puolelle, missä kohosi taas komea kangas.

Polku oli melkein koko ajan kuivaa, leveää ja kaunista. Autollakin olisi kuivana kesänä voinut ajaa. Metsä oli kaunista ja suhteellisen siistiä. Auton romuja oli vain polun alkupäässä.

Kosteikon ylittämisen jälkeen söimme eväämme seuraavalla komealla kankaalla. Kyllä tee ja spelttipulla maistuivat. Ronjalla oli vielä murojakin matkassa. Aloittelin huomisen ranskan läksyn lueskelua taukomme aikana.

Puolukkaa oli paljon, mutta se alkoi olla ylikypsää tai jäätynyttä. Keräsin kuitenkin pari litraa. Satuin paikalle, josta kukaan ei ollut kerännyt. Täällä marjat eivät kuitenkaan olleet niin komeita kuin Muurahaiskankaalla.

Takaisin päiväkirjaan 2008