Kaija

Pääsivu

Minä Leena

Henkireikä

Elämäni eläimet

Maailmanmatkaaja

Luonnossa

Nukkeateljee

Päiväkirjat

 

Toistamiseen voin todeta, että kyllä Pulla Pirtin tuore leivos voi olla hyvää. Tosin se edellinen oli käpykakku. Äidin mielestä omassa huoneessa keitetty kahvikin maistui paljon paremmalta kuin keittiön isossa keittimessä. Kaija nautti siitä, kun näki, kuinka tehokkaasti ja innolla äiti pisteli leivosta suuhun.

Olimme vuonna 1997 olleet yhdessä Pariisissa ja aloimme muistelemaan retkeämme. Mukana oli myös toinen Leena, sama tyttö, jonka luona vierailin kesällä Tampereella. Tosin tuntuu kuin Pariisin matkasta olisi vain pari vuotta. Silloin äiti jaksoi juosta viikon aikana 150 km Kaijan ja minun perässäni ja oli jopa vihainen, kun eräänä iltana karkasimme vielä iltalenkille ilman häntä. Parkinsonin lääkkeetkin varastettiin häneltä tuolla reissulla hotellihuoneesta.

Takaisin päiväkirjaan 2009