Peukalo
suussa |
Pääsivu |
Minä Leena |
Henkireikä |
Elämäni eläimet |
Maailmanmatkaaja |
Luonnossa |
Nukkeateljee |
Päiväkirjat |
|
 |
Tämä
nukke on vuodelta 1999, vaikka sen niskassa on leimat
Corolle -97, 5-1-F-12. Haalarissa lukee valmistajana "Aimantine",
joka on myös Ranskan kielialueen nukkemerkki. En tiedä, mikä
tämän Calinin varsinainen nimi on, sillä se poistui
valmistuksesta 2000-luvulla. Minulla ei ole viime
vuosituhannen Corolle-luetteloja. Sitä mainostettiin
kuitenkin kovasti amerikkalaisissa nukkelehdissä 1990-luvun
lopulla. Minäkin ostin oman yksilöni Pariisista vuonna 1997
Doll Readerin lehtileike viikattuna käsilaukkuun. |
 |
Nukke ei
oikeastaan ole kaunis silloin, kun sillä ei ole peukalo
suussa. Se 30 cm pitkä ja se on täytetty granulaatilla.
Pakkauksen mukaan se on konepestävä. |
 |
Maatessaan Calin on kuin oikea vauva imiessään peukaloa |
 |
Kun
kävin Kaijan, äidin ja Leena Airon kanssa Pariisissa
elokuussa 1997 ostin itselleni tämän Calinin. Kannoin myös
laatikon viikattuna matkalaukussa kotiin. Nukke on
nököttänyt sormi suussa yli kymmenen vuotta makuuhuoneen
hyllyn päällä. Harmi, että olen poistanut laatikosta
tarralapun, jossa oli hinta , nuken nimi ja koodi. Pitää
yrittää metsästää ainakin vuosien 1996 - 1999 Corollen
luetteloja, että pysyy tässä harrastuksessa ajan tasalla ja
osaa hankkia oikealaatuisia nukkeja ja lapsille oikeat
vaatteet. |
 |
Nyt vasta
tajusin, että materiaali Corollen nukeissa on ollut
aikaisemmin aivan erilainen. Vaikka nämä nuket on tehty
samalla muotilla, ne ovat aivan erivärisiä ja erituntuisia.
Vuoden 1997 nukke on paljon ihanampi. Vinyyli ei ole niin
oranssista. Huomasin sen jo keväällä (katso päiväkirja
15.5.), kun ostin vinosilmän Claudialta
Mannheimista ja munapojan Carmenilta kesäkuussa.
Myöhemmin sain tietää, että materiaali
on muuttunut EU-direktiivien takia ja lisäksi Mattel (Barbi)
osti Corollen noihin aikoihin ja ilmeisesti käytti samaa
standardivinyyliä nukkeihin kautta maailman. |
Takaisin
päiväkirjaan |
|
|