Puolukassa

Pääsivu

Minä Leena

Henkireikä

Elämäni eläimet

Maailmanmatkaaja

Luonnossa

Nukkeateljee

Päiväkirjat

Tyrnävän rämemetsissä ei kyllä paljon näe marjastajia. Siellä saa istua rauhassa mättäällä ja lauleskella. Ronjakin on koko ajan vapaana. Puolukoita oli paljon, olisi riittänyt niille thaimaalaisillekin, jotka raukat valittivat televisiossakin huonoa marjasatoa.

Ronja juoksi koko ajan laumaa koossa pitäen Hannun luota minun luokseni ja taas takaisin. Silmin nähden se näytti nauttivan marjassa olosta. Ja olihan se tuttu kotimetsä, jossa me ennen iltaisinkin käytiin hakemassa milloin hilloja, mustikoita, sieniä tai puolukoita.

Puolukat eivät olleet niin suuria kuin viime vuonna, mutta niitä oli riittävästi. Tarvitsimme vain parikymmentä litraa, koska entistä marjaa oli vielä paljon kellarissa.

Sitten Ronja väsähti totaalisesti ja jäi makaamaan syvälle mättäitten väliin. Mustikkametsässä se ryhtyy tässä vaiheessa syömään marjoja varvuista, mutta puolukka on sille liian happoinen. Sillä vain loppui aamupalan antama energia.

Takaisin päiväkirjaan 2008