|
Kaisu on
paras kaverini ranskan tunnilla ja istuu aina vieressäni.
Välillä tuntuu, että me ei osata mitään, mutta siinä me vaan
sinnitellään. Minun ongelmani on siinä, kun istun aina
etupenkissä, en ole vuosien aikana oppinut tuntemaan
takanani istuvia muuta kuin äänestä. Toinen ongelma on se,
että puhun vähän liikaa. Olen yrittänyt rajoittaa sitten
pulinaani sillä, että en yleensä viittaa, kun kysytään.
Tosin en tiedä viittaako kukaan muukaan, kun en ole vuosiin
kääntänyt päätäni (eikä se ehkä enää käännykään). Yleensä en
ole koskaan pois tunnilta. |