SNF

Pääsivu

Minä Leena

Henkireikä

Elämäni eläimet

Maailmanmatkaaja

Luonnossa

Nukkeateljee

Päiväkirjat

Nukke tuli postissa ja sitä ei ollut ollenkaan pakattu. Ei siis pehmusteen pehmustetta. Onneksi nukke oli nauhoilla kiinni laatikossaan. Se oli kauhean lian peittämä. Ensitöikseni puhdistin nuken Amerikasta ostamallani puhdistusaineella. Laatikko oli suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka se olisi voinut olla enemmän lutussa.

Kun Tarja tuli noutamaan nukkeaan, ristimme se Jean-Pierreksi eli Jussi-Pekaksi. Jean-Pierrellä on ihanat sulkeutuvat flirttisilmät ja tuuheat ripset. Vain kuminauhat olivat vähän löystyneet. Valo oli jonkin verran kellastuttanut käsiä ja jalkoja.

Tarjalla on nyt kaksi ranskalista poikaa.Toinen korjattiin juuri. Se oli Petitcollinin 45 cm: poika, lähes samannäköinen, mutta isompi.

Takaisin päiväkirjaan 2008