Sarvikangas

Pääsivu

Minä Leena

Henkireikä

Elämäni eläimet

Maailmanmatkaaja

Luonnossa

Nukkeateljee

Päiväkirjat

 

Verrattuna aikaisempiin tutkimiini kankaisiin poikkesi Sarvikangas siinä, että siellä oli valtavasti kiviä, isojakin. Itse metsä oli puhtaampi, sillä ihmiset olivat jättäneet törkynsä aukioille.

Polut olivat myös kivisiä, mutta kuitenkin suhteellisen helppokulkuisia. Lisäksi polkuja oli paljon; niitä meni kankaalla ristiin rastiin. Maasto näytti joissakin paikoissa taistelutantereelta telaketjun jälkineen. Silloin tajusin, että ehkä tätäkin paikkaa oli käytetty johonkin armeijan tarpeisiin, olihan Hiukkavaara ja ampuma-alue vain kilometrin päässä.

Puolukkaa ei tältä kankaalta löytynyt, sillä metsän pohja oli pelkkää sammalta, ei edes varpuja näkynyt.  Tällaisesta metsästä olisi kiva kerätä sieniä.

Takaisin päiväkirjaan 2008