|
Määränpäästä löytyi aivan ihana järvi, oikeastaan parikin.
Toisen nimi oli Niilesjärvi. Järvien pohjoisrannat olivat
mökkejä täynnä, mutta muuten järvet näyttivät olevan
luonnontilassa. Tosin rannoilta kuului vasaroiden pauketta
ja tienvarsilla oli rakennustyömaitten viittoja. Ja
näyttihän siellä (Niileksen kaupunginosassa) tilastoiden
mukaan asuvan jopa 25 ihmistä vakituisesti.
Maasto
oli ihanaa hiekkakangasta, sellaista Kalajoen Hiekkasärkkien
metsää. Ajattelin oikaista Hiukkavaaran läpi takaisin
keskustaan, mutta tienvarsilla oli varoituksia
ampuma-alueesta. Luulin, että varuskunta oli poistunut jo
Oulusta, mutta plakaattien mukaan siellä kuitenkin ammutaan.
Ehkä soittokunnan poikienkin on opittava ampumaan. Palasin
siis takaisin samaa tietä, jota olin tullutkin.
|
|
Valkiaisjärven rantamilla, parkkipaikan hietikolla kasvoi
mielenkiintoisia maljasieniä. Oikeastaan ne eivät näyttäneet
maljoilta, vaan korvilta, aivan kuin joku metsän otus oli
työntänyt korvansa ulos maasta. Tutkin kotona netistä ja
sain tietää, että kysymyksessä oli maksamaljakas (Peziza
badia). Valitettavasti en saanut otetuksi enää parempia
kuvia, kun pimeä laskeutui. |
